Edellisessä blogissani kirjoitin siitä, miten perintäyhtiö toimii yrityksen asiakaspalvelun jatkeena ja ottaa kopin, kun yritys haluaa ulkoistaa ammattilaiselle saatavien käsittelyn. Tänään jatketaan teemaa järjestelmien näkökulmasta. Miten perintäkirjeiden lähettäminen sopii nykypäivän toimintaan? Ja miten tämä osa saatavienhallintaprosessista voidaan tehdä joustavasti ja osana yrityksen kokonaisvaltaista toiminnanohjausratkaisua?
Maksuvalvonnan ulkoistamisella voidaan terävöittää toimintaa
Yritykset etsivät nykypäivänä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jossa yhdessä putkessa hoidetaan laskun muodostuminen ja seurataan sen kulkua saatavan vanhenemiseen saakka pelkän perinnän sijaan. Perintäpalvelut ovatkin entistä useammin käytössä yrityksen oman toiminnanohjausjärjestelmän kautta osana isompaa kokonaisuutta. Digitalisaation myötä manuaalista työtä tehdään mahdollisimman vähän. Tiedostonsiirroista ollaan siirrytty API-rajapintamaailmaan, saatavien hallintaa johdetaan tiedolla ja tilastoilla.
Kokonaisvaltaiset ratkaisut pitää räätälöidä joustavasti asiakasyrityksen tarpeiden mukaan. Yksi tarjottava palvelumalli ei toimi kaikille: yritysten asiakashallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä on useita, ja perintäyhtiön omalla järjestelmällä ja sen yhteensopivuudella on merkitystä. Jos perintäyhtiöllä on käytössään uunituore, moderni, joustava ja erilaisiin yritysten toiminnanohjausjärjestelmiin taipuva saatavienhallintajärjestelmä, asiakasyritys saa siitä valtavasti etua. Oikeasti on eroa siinä, onko käytettävä järjestelmä 1900-luvulta vai 2000-luvulta. Jokainen tietää sen itse tietokoneellaan käyttämistään ohjelmistoista pienemmässä mittakaavassa.
Kahden partnerin malli
ERP-järjestelmän muutosprojektien yhteydessä on oikea hetki benchmarkata myös sitä, miten saatavien hallintaa voisi yrityksessä tehdä järkevämmin. Perinnän kumppanin vaihtaminen on aina suuri askel. Kulmahuoneissa saatetaan ajatella, että nuoren yrityksen kelkkaan lähteminen on kenties riskialttiimpaa. Näin pohtiville suosittelisin kahden partnerin mallia. Verrokkina nykyisen perintäkumppanin rinnalle voi ottaa kokeiluun kilpailevan yrityksen. Matalakynnyksellisellä kokeilulla voi helposti todeta, kannattaako vaihto.
Tapaan usein sanoa, että perintäkumppanin valinta on kuin avioliitto. Vaihtamiseen tarvitaan painavat perusteet. Toisaalta viatkin muuttuvat vuosien saatossa ominaisuuksiksi, jonka vuoksi perintäkumppanuudessa on välillä hyvä pysähtyä kartoittamaan, missä markkinat menevät.
Ratkaisevaa on kuitenkin palvelua tarjoavan yrityksen halu ratkaista ongelmat. Jos perintäkumppani näkee vaivan taustojen ja maksuviiveiden syiden selvittämiseen ja on ketterä rakentamaan räätälöidyn ratkaisun kartoituksen perusteella, tämä yhdistelmä saa ylläpidettyä myös myyjän ja ostajan välisen asiakassuhteen kunnossa. Tämä on asiakaspalvelutyön ydin. Mikään järjestelmä ei tee sitä yksin.
Perintäkumppanin valinta on kuin avioliitto on toinen osa kolmiosaisesta blogisarjastamme perinnän roolista osana nykypäivän yritysten talouden hallintaa. Sarjan ensimmäisen osan Ei pelkkää perintää, vaan asiakaspalvelua pääset lukemaan tästä. Seuraavassa osassa käsittelemme asiakaspalvelun merkitystä ja ratkaisukeskeisyyttä. Hyviä lukuhetkiä!
Kirjoittaja Kimmo Lukkarila toimii Kredinorilla Key Account Managerina. Perinnän ja luotonhallinnan parissa hän on työskennellyt vuodesta 2011. Media-alaan liittyvät lakiuudistukset ovat pitäneet miehen kiireisenä, sillä – rakkaudesta mediaan – hän on erikoistunut nimenomaan tämän alan yritysten luotonhallintaan.
Kun kaipaat yrityksellesi (myös muilla kuin mediatoimialoilla!) arvokasta ajatustenvaihtoa siitä, miten luotonhallintaa kokonaisuutena voisi kehittää, ota yhteyttä!
