Nykypäivänä jokainen täysi-ikäinen laskulla ostoksensa ostava henkilö tietää, mitä tapahtuu jos jättää laskun maksamatta. Velkaantumisessa tapahtunut muutos on se, että summat ovat nykypäivänä isompia kuin ennen. Jos aiemmin velkakierre alkoi parista laskusta, nykyään velkapommit ovat isoja ja räjähtävät käsiin kerralla, kun on paikattu velkaa velalla. Isoista velkasummista seuraa, että asioiden ratkaiseminen ja kuntoon hoitaminen kestää joissain tapauksissa pidempään.
Perintä itsessään uhkailutekijänä on vanhanaikainen keino. Vallitseva toimintamalli nykypäivänä pelkän perinnän sijaan onkin yhä enenevässä määrin ratkaisukeskeisyys. Miten nykyiseen tilanteeseen on jouduttu? Miten siitä pääsee pois? Miten ylipäänsä voidaan välttää perintään joutuminen ja ongelmien syntyminen?
Perintäyhtiö ei ole taikuri, vaan toimii yrityksen asiakaspalvelun jatkeena ja ottaa kopin, kun yritys haluaa ulkoistaa ammattilaiselle tilanteen selvittelyn. Yritykset, jotka antavat perinnän perintäyhtiön hoidettavaksi, määrittävät rajat, joiden puitteissa etsitään ratkaisua yhdessä asiakkaan kanssa. Edelleenkin toiminnan näkyvin osa ovat perintäyhtiön lähettämät perintäkirjeet ja mahdolliset aiheutuvat maksuhäiriömerkinnät. Mutta perintäyhtiö tekee paljon muutakin.
Perintäyhtiön rooli on puolueeton
Perintäyhtiö selvittää taustalla, että saatavaa ei ole riitautettu, varmistaa, että osoite- ja henkilötiedot tai y-tunnus ovat oikein ja että lasku on mennyt asiakkaalle perille asti. Perintäyhtiö siis tunnistaa asiakkaan, selvittää tilannetta ja tarkastelee tapahtumia todisteiden valossa. Toimenpiteet nojaavat aina siihen, mitä nykytilanteen selvittelyssä on käynyt ilmi. Tämä taustalla tapahtuva selvitystyö on ulkopuolelle näkymätöntä asiakaspalvelutyötä.
Usein kuulee edelleenkin kommentteja ’ikävien asioiden ulkoistamisesta’. Perintäyhtiö on tässä yhtälössä se paha toimija. Jos tilannetta katsoo toiselta puolelta pöytää, huomaa, että kommentoijilta helposti unohtuu, minkä ketjureaktion maksamaton lasku voi aiheuttaa. Myyjä on saattanut tehdä isoja investointeja valmistaakseen ja myydäkseen tuotteen ostajan toiveiden mukaisesti. Jos maksu ei kilahda tilille ajallaan, kassassa oleva lovi saattaa syödä myyjän omaa maksukykyä ja toimintaa. Ei ole kestävä toimintamalli, jos vain toinen osapuoli pitää kiinni sopimuksesta ja toinen taas ei.
Perintäyhtiöhän ei keksi kyseessä olevia maksamattomia velkoja, vaan toimii tavaran tai palvelun myyneen yrityksen asiakaspalvelun jatkeena. Roolissaan se toimii puolueettomasti myyjän ja ostajan välissä syyttämättä kumpaakaan. Maksuhäiriömerkintä ei hyödytä perintää hoitavaa yritystä millään tavalla.
Lopputulos ratkaisee. Parhaassa tapauksessa ratkaisuun päästäessä on kolme tyytyväistä osapuolta: myyjä, ostaja ja asian hoitanut perintätoimisto.
Ei pelkkää perintää, vaan asiakaspalvelua avaa kolmiosaisen blogisarjamme perinnän roolista osana nykypäivän yritysten talouden hallintaa. Seuraavassa osassa käsittelemme perinnän ja luotonhallinnan yhdistämistä yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Hyviä lukuhetkiä!
Kirjoittaja Kimmo Lukkarila toimii Kredinorilla Key Account Managerina. Perinnän ja luotonhallinnan parissa hän on työskennellyt vuodesta 2011. Media-alaan liittyvät lakiuudistukset ovat pitäneet miehen kiireisenä, sillä – rakkaudesta mediaan – hän on erikoistunut nimenomaan tämän alan yritysten luotonhallintaan.
Kun kaipaat yrityksellesi (myös muilla kuin mediatoimialoilla!) arvokasta ajatustenvaihtoa siitä, miten luotonhallintaa kokonaisuutena voisi kehittää, ota yhteyttä!
